lauantai 5. syyskuuta 2015

Pala syyskuuta, ole hyvä

Järjetöntä täydellisen kokoisen irtopohjavuoan metsästystä, 2 pilalle mennyttä iltapäivää, keittiö kuin pommin jäljiltä, 1 kpl rikkinäinen blenderi, tappelua kookoskerman kanssa, äksyilyä poikakaverille kaiken hössötyksen keskellä. Se oli raakakakun hinta.
  "Kakussa on sekalainen määrä avokadoa, banaania, kookoskermaa, mustikaaa ja erilaisia pähkinöitä."
En osannut päättää millaisen kakun haluan. Lopulta en vaivautunut jämähtää mihinkään tiettyyn valmiiksi saneltuun kaavaan vaan ajattelin syöksyä suoraan soveltamisen saloihin. Oli niin jännittävää jättää lopputulos arvailun varaan. Nojasin keittiön pöytään ja katselin mun materiaaleja, ja ainut asia mitä raakakakuista siinä vaiheessa tiesin oli neuvo, että kakkua ei paisteta. Päätin noudattaa sitä sokeasti ja lopputulos oli tämä. En erikseen valitettavasti mittaillut aineksia mitä laitoin ja kannustan teitäkin samaan, ylimääräinen jännitys on aina tervetullutta. Tarvitaan vain terve makuaisti ja tarpeeksi ylpeä mieli olla katsomatta ohjeita.
DSC_0066 copy
DSC_0058 copyDSC_0043
      "Epätoivo iski siinä vaiheessa kun tajusin, että hei, mun kakusta on tulossa kovaa vauhtia maastonvihreä. Kuitenkin tilanne pelastettiin lumivalkealla kookoskermalla."
DSC_0038
"Pohja oli helpoin osuus. Murskasin blenderillä pähkinät ja heitin sekaan kookosrasvaa. Painelin pähkinäseoksen vuokaan. Loppu oli kookoskerman, avokadon ja banaanin sekoitusta. Mustikkaakin tuli johonkin väliin ja lisää pähkinäseosta."

DSC_0028
Tän kämpän sisäpiha on aivan täydellinen. Sydämenmuotoiset valurautapenkit ja ihana pöytä suorastaan laittaa mielikuvituksen liikkeelle. Me ollaan buukattu jonnekin hamaan tulevaisuuteen jo ainakin pari kahvihetkeä tuossa nurkkauksessa.

Olin tosi tyytyväinen lopputulokseen, ainakin ulkonäön puolesta. Niin syyskuun näköinen, varsinkin kun ripottelin goji- ja mulperimarjoja syksynlehdiksi kakun pinnalle. Ehdin syödä tänään jo sen verran hyvin, että raakakakku jäi makuelämyksenä kokematta. Huomenna tai lähipäivinä otan sen pakkasesta ja nautimme sitä ystävien kesken.

reeta

tiistai 1. syyskuuta 2015

Etsintäkuulutus: raakakakku

DSC_0939DSC_0932
Muutin eilen ja vietän just ensimmäistä kokonaista iltaa uuden asunnon sängyn päällä. Höyryävä latte täydellisellä maitovaahdolla ja upouusi 48 tuntia sitten ostettu Macbook pro sylissä. Mikä voisi muka olla tässä asetelmassa huonosti? Ei tule mieleen muutakuin se, että molemmat olisi sylissä yhtäaikaa. Vaan onneksi huomioin turvavälin, kuten kuvasta huomaatte. Nyt kun mulla on vihdoin kunnollinen tietokone, niin voisin vaikka julistaa blogikauden avatuksi virallisesti!

Istuin yksi sateinen aamu viimeviikolla vanhan kämpän vieressä, Katajanokalla eräässä kahvilassa, ja luin siellä raakakakuista kertovaa kirjaa. Kiinnostuin aivan valtavan paljon niistä! Oon tottakai kuullut niistä ennenkin, että en kokenut siis mitään ainutlaatuista ahaa -elämystä, vaan lähinnä inspiroiduin vakavasti. Raakakakut ja raakaruoka ylipäätään vetoaa muhun sillä periaatteella, että inhoan ruuanlaittoa. Ruuanlaitto tarkoittaa mulle samaa asiaa kuin kaikki uuniin menevät ja paistettavat asiat. Sen sijaan rakastan ylikaiken mun blenderiä ja kaikkea mihin se vaan pystyy. Tästä syystä lähestynkin teitä rakkaat lukijat (jos teitä vielä jokunen on linjoilla):

"jos jollakin on jokin hyvä ohje/ehdotus vinkata, niin olen pelkkänä korvana. Mun latte kaipaa kaveriksi jotain tosi raakaa kakkua."

Aion tehdä sen kakun vielä tällä viikolla! Jos ette maistamaan ehdi, niin ainakin koitan kuvailla sen tänne niin hyvin kuin pystyn. Mun sisäpihan nurkkauksessa on aivan ihana paikka, joka on aivan omiaan ihanille kattauksille. Sinne oon jo mielessä kaavaillu kakkukestit.

Mulla on nyt hiukan kiire, oon istunut oikeesti jo toista tuntia tekemässä "muka" tärkeitä juttuja koneella jumppavaatteet päällä ja tehnyt lähtöä salille jo yhtä kauan. Halusin vain tulla elvyttämään mun blogia ja sanoon heipat!

reeta