maanantai 11. tammikuuta 2016

1. Getting started

AIEMMIN TAPAHTUNUTTA: 
Keväällä 2015 kirjoitusten jälkeen istuin kasista kasiin Oulun pääkirjaston lukusalissa lukien logopedian pääsykokeisiin. Tuli opeteltua kaikki luut ja verisuonet niin perusteellisesti, että muistan ne vieläkin. Kun opiskelu alkoi olla kiivaimmillaan, sain ihmeellisen ajatukset lähteä kolmatta kesää Helsinkiin. Parin sähköpostin jälkeen varasin välittömästi matkat Helsinkiin ja jäin suoraan haastattelusta töihin torille myymään koruja. Tutustuin uusiin ihmisiin, muutin kesän ja syksyn aikana kolmesti Helsingissä. Huopalahti, Katajanokka, Kaivopuisto. Olin tosi tyytyväinen lyhyisiin etäisyyksiin ja älyttömän hyviin kulkuyhteyksiin. Näin aika paljon Arttua. Meidän jokatorstaisista treffeistä ehti tulla perinne. Työskentelin täyttä häkää 8 kuukautta ja mulla oli vähemmän vapaa-aikaa kuin koskaan tähänastisessa elämässä. Ikävöin koulua ja aloin suorittaa oikeustieteen kursseja avoimessa yliopistossa. Lopulta hieman väsyin talvisen kylmään torisäähän ja muutin Ouluun marraskuun lopussa.
BeFunky Collage3
NYT: Mun elämässä on tapahtunut isoja muutoksia viimeaikoina, kaikki oikeastaan mukavia sellaisia. Tulevaisuuden suunnitelmat on saanut tosi ison käänteen, ja mun lopullinen päämäärä taitaa olla nyt näillä näkymin Rovaniemen oikeustieteellinen (hakeeko tuonne joku muukin!?) Mun jokainen aamu on just semmonen ku ne harvat vapaapäivät sillon ku olin vielä helsinkiläinen. Saan nukkua pitkään ja ehdin juoda hitaasti kahvin, johon ehdin vaahdottaa maidonki päälle ilman mitään kiirettä. Mua on kosittu yhesti ja sanoin et joo. Mulla on yks melko kiltti pikkupoika ja murkkuikäinen koira vahdittavana maanantaista perjantaihin, mutta nekään ei estä mun kiireetöntä ja rauhallista elämää tällä hetkellä. Mulla on myös katkennut kynsi ensimmäistä kertaa elämässä (kynsiaiheesta voisin kirjoittaa vaikka kokonaisen postauksen, eli te jotka ette vielä omista kynsiä niin kuin minä ennen nii huomio!). Menisin elämäntilanteen puolesta viisvuotiaasta, jos meneillään olevaa autokoulua ei lasketa. 
BeFunky Collage
Minä, uus ihana läppäri ja kasa hauskoja tapahtumia, hyvinvointijuttua, kokemuksia, ruokaohjeita, elämäntapahtumia ja mielipiteitä päässä. Ja rutkasti aikaa. Ajattelin, että haluan jatkaa jonkin sellaisen luomista mitä ei ois olemassa ilman Julkaise -napin painallusta. Mielellään julkaisisin noita puolivalmiiksi kirjoitettuja postauksia joita oon saattanut ajankuluksi värkätä kaikessa rauhassa parin kuukauden aikana (vierotusoireita melkein vuoden bloggaamattomuudesta?). Pelkkiä arjen kohokohtia just mun elämästä, joita kukaan muu ei vois kertoa paremmin ku minä. Esteetikkona haluan tuottaa silmäniloa ja hyvää mieltä, niin itselle kuin muille. En halua laitella pelkkiä kuvia muutaman hymiön kera niinkuin instagramiin aina laitan sen jälkeen kun oon todennu että mun aluksi kirjottama hieno kuvateksti on venähtänyt liian pitkäksi ja hartaaksi, vaan haluaisin kertoa kirjaimin sen tarinan mikä siellä kuvan takana oli. Pari tyttömäistä rusettihymiöö, sädehtivää sydäntä tai sydänsilmäistä kissaa kehiin ja silloin asia on ilmaistu riittävällä pituudella ja kattavasti someyhteisölle. Silloin mää oon luovuttanu jollai tasolla. Nyt en luovuta vaan koitan tallettaa niistä ihanimmista tähtihetkistä kaikki mahdollinen kirjaimin ja kuvin tänne. Haluan inspiroida ja inspiroitua. 
Reeta